Vaarallinen verkkolehti

Meneillään ovat kiivaat painettujen lehtien verkkolehdiksi vaihtoviikot. Tätä perustellaan yleensä kustannussyillä: verkkolehden kulut ovat murto-osa painettujen lehtien paino- ja jakelukustannuksista.

Tähän megaluokkaiselta näyttävään säästömahdollisuuteen liittyy kuitenkin saman mittaluokan virhemahdollisuus.

Nimittäin modernille sähköiselle viestinnälle on tyypillistä se, että ”kaikki mihin digi koskee” muuttuu puolihuolimattomaksi silmäilyksi, eräänlaiseksi rusinoiden poiminnaksi silmälle. Samalla viestinnän vaikuttavuus heikkenee voimakkaasti.

Printtilehti ja verkkolehti ovat kaksi täysin eri mediaa

Tutkimusten mukaan sähköisen viestinnän ja painetun viestinnän lukukokemus on jopa dramaattisen erilainen. Toisin sanoen: verkkolehden lukijasuhde on täysin toisenlainen kuin painetun lehden. Kyseessä on kaksi eri mediaa ja yhteistä on vain sana “lehti”.

Itse olen sitä mieltä, että verkkolehti jää median muutoksessa vain välivaiheeksi ja sähköinen viestintä löytää nopeastikin sitä korvaavat uudet muotonsa.  Tätä näkemystä tukee myös mediahistoria: esimerkiksi aluksi 1900-luvun alussa uusi tulokasmedia sanomalehti muistutti ulkoasultaan kirjaa, mutta löysi nopeasti omat muotonsa ja sisältönsä. Sama tapahtunee verkkolehdelle ilmeisesti vielä nopeammin.

Verkkolehti on ainakin hetkellisesti mahdollista saada toimivaksi konseptiksi eräänlaisena yleisteemamediana, joka on formaatiltaan hyvin terävä ja aktiivisesti ja tiheästi päivitetty sekä käsittelee tietystä aihepiiristä yleisesti, ei vain tietyn yrityksen näkökulmasta, kiinnostavia asioita.

Painettua lehteä kannattaa jatkaa

Miten siis painettujen lehtien suhteen tulisi toimia? Perussääntö on yksinkertainen: jos vain suinkin on resursseja jatkaa painetun lehden tuotantoa, kannattaa ihmeessä jatkaa. Painettu lehti tuottaa edelleen medioista ylivoimaisesti vahvimman suhteen sidosryhmiin. Jos näitä resursseja ei ole, kannattaa painettua lehteä korvaavan ratkaisun rakentamiseen paneutua todella huolella. Tässä esimerkiksi Mediatum Oy:n tohtoritasoinen ja parikymmenvuotinen viestinnän ja median käytäntöön ja tutkimukseen pohjautuva näkemys on käytettävissänne.

Taisto Lehikoinen, FT